Kerro vapaasti millaisia juttuja haluaisit lukea Huipun www-sivuilta? Ja Huippu kiittää!


Myrskyn ratsastajat Tulliniemessä

Mikki Hyryläinen

Mikki Hyryläinen


Teksti ja kuvat: Tomi Tähti

Tulliniemi, Hanko 12.1.2017

Jos ovat talvet etelässä olleet viime vuosina vaihtelevia, niin ei tämäkään vuosi tuo muutosta kaavaan. Kaikkea on ollut: vesisadetta, aurinkoa, lämpimämpiä päiviä kuin juhannuksena ja – 20°c paukkupakkasia. Eipähän ole päässyt pitkästymään minkään lajin parissa.

Jos pitäisi nimetä yksi yksittäinen laji, jota ilmastonmuutoksesta johtuvat oudot olosuhteet eivät varmasti haittaa, niin se on Suomi-surffaus: sen verta tiheään on kelejä pukannut “talven” aikana, isompaa ja pienempää keliä koko rannikon pituudelta. Talvi onkin Suomi-surffin sesonkiaikaa.

_K8A8348

Kun ennusteita seurattiin maanantaista lähtien näytti siltä, että 12.1.2017 saattaisi olla eeppisen Hanko highn toisinto. Itämerelle luvattiin 25-30 m/s puhaltavia tuulia juuri oikeasta suunnasta parin päivän mittaiselle periodille. Hyvältä näytti kaikin puolin.

Kello 7:00 startattiin auto kohti eteläläisimmän Suomen surffimekkaa. Mittarit näyttivät loistavia lukuja 22-25 m/s ja 165-170 astetta – Yöllä oli tehty uusi itämeren aaltoennätys 14,2 m ja merkitsevä aallonkorkeuskin huiteli 7 m luokassa. Mikä tärkeintä, lämpömittarikin oli uskottavat -3 celsius astetta pakkasen puolella, ja matkalla satoi ihan reippaasti lunta. Kaikki elementit olivat siis kasassa legendaariseen päivään.

_K8A8358

Rannalle kun päästiin, piti taas kerran todeta, että legendat ovat legendoja sen takia, että edes kerran kymmeneen vuoteen niitä ei välttämättä pääse näkemään. Täytyy sanoa, että hiukan oli pettymys. Itse olen yrittänyt päästä kaikki isot kelit Hangossa näkemään vuodesta 2008 lähtien, ja siltä ajalta vain kaksi on jäänyt mieleen. Kumpikin oli reippaasti isompi kuin 12.1. ja silti pienempi, mitä tuona eeppisenä Hanko high -päivänä.

Olihan tuolla keliä silti ja eipä ole koskaan tullut kuvattua Tulliniemessä lainelaudalla frontti-ilmoja tai edes sen yritystä. Harvassa ovat olleet ne päivät, jolloin ylipäätään on sellaista aaltoa, että voi haastamaan lähteä. Yleisesti Tulliniemessä kuitenkin saadaan vain lyhyitä vaahtokyytejä. Ei voi muuta kuin hattua nostaa, kova on kaveri joka siitä sekamelskasta tuon sai napattua.

Juhani Purola

Juhani Purola

Juhani Purola

Juhani Purola

Itse olin liikkeellä Mikael (Mikki) Hyryläisen ja Juhani Purolan kanssa. Molemmat ovat leijapuolelta tuttuja kavereita, Mikin purjehtiessa nykyään myös olympia luokan FIN – jollaa.

Mikki oli aikanaan ensimmäinen ja toistaiseksi myös ainoa suomalainen, joka on kiertänyt leijalautailun Eurotouria. Hyvin näytti vielä vanhatkin pelivälineet pysyvän lapasessa.

Juhanin kanssa näitä kelejä onkin kierretty säännöllisesti, ja siinä mielessä homma oli tuttua kauraa, vaikka keli tällä kertaa oli huomattavan puuskainen ja vaikeutti leijan käsittelyä huomattavasti. Molemmat pojat viihtyivät vesillä hyvän tovin, vaikka loppua kohden myös lumisade kiihtyi siinä määrin, ettei ylätuulen edes pystynyt katsomaan.

Jos jäikin vielä legenda odottamaan uutta tulemistaan ehkä seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi, niin toivottavasti seuraavaksi pääsisi tekemään reportaasin eeppisestä Swinghill puuteripäivästä. Seurataan tilannetta.

Ulkomaan vahvistus

Ulkomaan vahvistus

Tags: , ,

Vastaa