Kerro vapaasti millaisia juttuja haluaisit lukea Huipun www-sivuilta? Ja Huippu kiittää!


Matka polkujuoksun kehtoon

img_4606
Teksti ja kuvat: Heikki Hihnala

Syksy on suurimmalle osalle juoksijoista palauttelun aikaa, jolloin on aikaa ottaa rennommin ja kisata hyvän fiiliksen voimalla. Omassa, jossain määrin sesonkiluonteisessa työssäni, ajankohtaan kuuluu myös painaa kovasti duunia ja se tarkoittaa asiakkaiden näkemistä ympäri maailmaa. Tällä kertaa kohteena oli Yhdysvaltain itärannikko yhdistettynä lyhyeen lomaan polkujuoksun ja kaupunkilenkkeilyn merkeissä.

Suurin osa suomalaisista matkustaa USAn itärannikolle vain tutustumaan isoihin kaupunkeihin ja shoppaamaan, vaikka alue on täynnä legendaarisia juoksukohteita ja uskomattoman hienoja paikkoja.

Oma ohjelmani oli reissussa aika täyteen buukattu, joten alkuperäinen Rocky Balboan aamulenkki Philadelphiassa jäi tällä erää tekemättä. Monen mielessä varmasti herää kysymys miksi seurata Rocky Balboan aamulenkkiä? Syy siihen on helppo: Rocky 2:ssa Sylvester Stallone vetää aamulenkkinä melkein 60 km Philadelphian legendaarisimpia nähtävyyksiä kierrellen. Harmittavasti osa paikoista on suljettu normaalisti liikenteeltä, ja reitin avaava tapahtuma meni viikolla sivuun. Tämä ei sinänsä haitannut, sillä alle 60 km juoksuakin Philadephiassa voi nähdä paljon Laivastotukikohdan alueella juostessa ja Fairfield parkissa ja Wissahicken joen ympäristössä vieraillessa.

img_4491

img_4246

img_4230

Seuraavana kohteena olikin sitten juoksu itärannikon vaativimmilla traileillä Old Rag Mountainilla. Reitti huipulle menee Appalakkien komeimmissa maisemissa, ja on jokaisen lähialueen jenkkivaeltajan ultimate bucket -listalla. Reitti on kestoltaan 7,5 h normaalitallaajalle ja vaativuudeltaan hankalimman luokituksen reitti, sisältäen paljon nousua ja parin kilometrin scrambling -kiipeilyosuuden.

Etenkin scrambling-kiipeilyosuus oli hauska. Paljon loikkia ja kapeita kanjoneita, joista juuri ja juuri pääsi turvallisesti yli. Monelle paikalliselle tämä osuus olikin liian haastava ja pakotti heidän kääntymään takaisin.

Huipulta avautuivat uskomattoman komeat maisemat Virgian vuorille ja viininkasvatuslaaksoon. Hetken ihailun jälkeen olikin aika lähteä takaisin autolle, jotta jalat ehtisivät hiukan palautua seuraavan päivän Trail Maratonille Greensboroon.

fullsizerender

Kisapaikka eli Greensboron Grey owl Roost -maastopyörä- ja vaellusreitit ovat yksi polkujuoksu-suosikeista reilun kymmenen vuoden takaisilta USAn ajoilta. Muistikuvissa ne olivat maailman parhaita polkuja, ja eipä olleet muistikuvat paljoa väärässä. Kohtuu tasaista polkua ja juuria kuin Tampereen Kaupissa Näsijärven rannoilla, eli nopeaa teknistä juoksua. Matkaksi kisaan valitsin maratonin. Parin viikon reissun loppupuolella ei ole aina varmuutta jalkojen herkkyydestä, jolloin maratoni on sopiva haaste ilman turhaa stressaamista harjoittelusta ja päivän kunnosta.

Kisa alkoi kahtena yhteislähtönä. Ensin lähtivät puolimaratonin juoksijat ja sitten maraton ja 40 mailin juoksijat. Vauhtia oli maratonin lähdössä aivan liikaa omaan kuntoon.

Ensimmäiset vähäjuuriset 6 mailia vedin 39 minuuttiin, ja silti kavereita oli edessä urakalla. Sen jälkeen onneksi alkoivat juuriosuudet, joilla vauhti tasaantui ja sain kiinni miesten sarjan kakkosryhmän, jossa taisteltiin 3-7 sijoista. Vauhti oli edelleen kovaa ja puoliväli tuli vastaan 1 h 25 min jälkeen. Ryhmässä jokainen oli onneksi vetänyt ihan liian kovaa, ja pari kaveria jäi huoltopaikalle seisomaan, joten pääsin kolmen ryhmään juoksemaan.

Oma juoksuni oli täysin tukossa, mutta otin tavoitteeksi juosta kaikki ylämäet, jolloin toisessa jyrkässä ylämäessä kaksikko jäi ja sitten päätin koittaa irtiottoa. Irtiotto toimi ja muut jäivät. Tosin jalat meni ihan tukkoon ja jalkojen krampatessa mielessä kävi ajatus siitä, että oliko irtiotossa mitään järkeä, kun oma meno sen osalta hyytyi totaalisesti. Täytyi vain jatkaa taistelua, ja sitähän jatkui lähes 20 km maaliin asti. Onneksi veto kesti maaliin ja pääsin tuulettamaan kolmatta sijaa 3.30.57 nettoajalla, joka on kova aika trailimaratonille.

img_4615

Kaikille hyvin juosseille maalissa olikin tarjolla mahtavaa southern Style BBQ -ruokaa ja kisaa sponsoroivan panimon tuotteita aurinkoisessa säässä. Mikäpä niistä nauttiessa kovien kilpakumppaneiden ja iloisesti tsemppaavan yleisön kanssa! Jotta homman kruunaisi, oli lähistöllä käynnissä myös USAn presidentinvaalitapahtuma, jolloin vaaleista kuuli myös parhaat vinkit kummankin puolen faneilta.

Polkujuoksu on onneksi niin universaali laji, ettei presidentin vaaleista puhuminen tapahtuman vieressä sitä haitannut, vaikka Suomen media olisikin varmaan tehnyt aiheesta jutun kuinka puhua USA:n presidentistä polkujuoksijalle.

Heti palattuani kotiin, olikin ohjelmassa Tampereen yörogaining eli 8 h pistesuunnistus joko juosten tai pyöräillen. Viimehetken päätöksena tuli lähdettyä tapahtumaan Hannu Ojan kanssa. Kisa oli jälleen kerran järjestetty todella hyvin, ja pääsimme käymään mitä erilaisimmissa paikoissa Tampereella. Reilun 120 km pyöräily öisessä pakkasessa toikin tuliaisena 4.sijan kisassa. Hyvä suoritus näille pyöräkilometreille. Tästä onkin sitten hyvä jatkaa lyhyttä palauttekautta ennen Talven kisoja ja seikkailuja.

img_4210

Tags: , , , ,

Vastaa