Kerro vapaasti millaisia juttuja haluaisit lukea Huipun www-sivuilta? Ja Huippu kiittää!


Rappurando tahdon portaissa

Teksti: Mikko Lampinen

Pispalan harju on Suomen korkein soraharju ja jatko maailman korkeimmalle pitkittäisharjulle, eli Pyynikinharjulle. Täällä sijaitsevat jääkiekkojoukkue Tapparan aikoinaan käyttämät ja tunnetuksi tekemät ”tahdon portaat”. Rappujen nousu on loistavaa reeniä myös talven hiihtovaelluksille, ja tarjoaa esimerkiksi kurujen nousuja ajatellen niin lajinomaisen harjoittelumuodon kun vain kesäisessä Etelä-Suomessa on mahdollista saavuttaa.

Itse olen paljasjalkaisena manselaisena jauhanut Pispalanportaita joka kesä ja syksy, niin kauan kuin vain jaksan muistaa. Tänäkin kesänä niitä on tullut viikoittain marssittua, ja tahti kiihtyy talven lähestyessä. Yleensä rappuja tulee toisteltua perusjuoksulenkkien yhteydessä niin, että noustua korkeuseroa kertyy yleensä 400 – 500 metriä.

Viime viikonloppuna ajattelin pitkäaikaisen rappureeni-ystäväni Jani Lahtisen kanssa, että sipaistaan rapuissa 1000 metrin nousuvertikaali rikki. 1000 metrin nousu on sellainen, joka vastaa jo aika mukavasti talvisen randopäivän korkeutta, mutta on kuitenkin tehtävissä niin, ettei rappujen toisto tapa tylsyyteen.

Viralliset Tapparan ”tahdon portaat” nousevat Pyynikin näkötornin vieressä, mutta niitä me emme käytä yleensä koskaan, sillä ne ovat loivat ja tylsät. Nyt päätimme aloittaa Pispalan pisimmillä portailla, jotka nousevat Pyhäjärven puolelta ylös ja tiputtavat harjun päältä toiselle puolelle kohti Näsijärveä.

Edestakainen nousu Pyhäjärven ja Näsijärven puolelta tuottaa nousuksi noin 70 metriä. Teimme ylityksiä sen verran, että saimme kelloon korkeuslukemaksi 700 metriä.

4

Sitten siirryimme polkuja juosten suosikkiportaisiini Varalan urheiluopiston läheisyyteen suorittamaan homman loppuun.

Varalan portaat ovat mielestäni harjun useista portaista hauskimmat ja urheilullisesti tehokkaimmat, koska ne ovat jyrkät ja portaiden väli on sopiva erilaisiin nousu- ja hyppyvariaatioihin. Huono puoli on se, että niiden korkeusero on vain noin 24 metriä, joten pidemmän päälle toisto käy puisevaksi puuhaksi.

Varalan rappuja tahkosimme siihen saakka kunnes saimme 1000 metriä rikki ja päälle teimme vielä pari sakkokierrosta loppuverryttelyksi.

Vastaavan tyylisiä rappuja löytyy erikorkuisina ympäri Suomea, joten viimeistään syksyn lähestyessä kannattaa varsinkin randoilua harrastavien ottaa niiden nousu ehdottomasti mukaan treeniohjelmaan. Rappureeni menee nimittäin suoraan aseeseen.

Tags:

Vastaa