Kerro vapaasti millaisia juttuja haluaisit lukea Huipun www-sivuilta? Ja Huippu kiittää!


Ensimmäinen linja Malojassa

Bildschirmfoto 2016-03-27 um 21.04.12
kuvat: Urban Engel

Zürichissä kotiaan pitävä Päivi Litmanen voitti reilu viikko sitten Sveitsin Malojassa Kick The Vik Eco Freeride Tourin naisten sarjan toisen sijan. Sen lisäksi Päivi pokkasi palkinnon kisan parhaasta laskulinjasta.

Tapahtumassa kaikki nousut tehtiin skinnaamalla. Ensimmäinen etappi oli Fornohütte, johon matkan teko kesti nelisen tuntia. Majalla vietettiin pari päivää. Ohjelmaan kuului workshoppeja, sekä itse kisa, freeride jam. Kaikki laskut kuvattiin. Niiden perusteella annettiin pisteet mm. tekniikasta ja laskulinjoista.

_DSC9050-40

_DSC0140-241

Starttiin skinnaaminen kesti Päivin mukaan tunnin. Itse kisaseinä oli tsekattu alhaalta päin. Laskulinjan valinta oli haasteellista, kertoo Päivi, jolle kokemus oli ensimmäinen laatuaan.

”Oman linen etsiminen ei ollut aluksi helppoa. Seinä oli tosi kivikkoinen. Tänä vuonna oli reilusti vähemmän lunta, kuin viime vuosina. Aiemmin kivet eivät olleet yhtä selvästi näkyvissä. Siksi startti siirrettiin seinän keskiosaan, mistä oli helpompi katsoa reitti alas.”

”Keskellä oli leveä baana ylhäältä alas. Se oli teknisesti iisi, ei mitään kikkailtavaa. Omaan linjaani valitsin yläosan kurun, sitten laskijan oikealle ja parin kiven välistä keskiseinän pikkukuruun. Sen jälkeen olikin baana auki alas asti.”

”Tein laskulinjan spottaamisen koko seinältä elämäni ensimmäistä kertaa, ja kyllä sitä tuli myös päntättyä, että mistä oikealle ja minkä kivien välistä seuraavaksi. Olin ainoa, joka valitsi laskijan oikean reunan alastuloon. Aika stressaavaa tulisi lasku olemaan,ajattelin, kun yleensä ei tarvitse kivi kiveltä muistaa, mitä reittiä laskee alas.”

_DSC0142-242

_DSC0284-276

_DSC0086-231

”Kun skinnasimme starttiin, näin parissa mutkassa linjan uudelleen korkeammalta, ja tajusi onneksi jättää muutaman dropin tekemättä. Kivi ei ollutkaan enää niin pieni, kuin alhaalta katsottuna.”

”Pääsyä yläosan kuruun en nähnyt ylhäältäkään, ja kun oma laskuvuoro tuli, huomasin noin 50 metrin jälkeen, että olisi pitänyt kääntyä vasemmalle, hieman ylös. Olin jo alempana, enkä sinne enää päässyt, joten ajattelin, että nyt meni plörinäksi… Onneksi kuitenkin tiesin, missä menin. Kohta löytäisin toivottavasti siihen toiseen kuruun.”

”Koko seinä oli vapaa laskettavaksi. Osa porukasta oli tehnyt Kick The Vik -tourin aiemminkin, ja mukana taisi olla muutama sellainenkin, joka oli laskenut tämän kisaseinän jo viime vuoden tourilla.”

”Ihan älytöntä, miten voi olla niin täpöt adrenaliinit laskiessa! Alas kun pääsin, en muistanut laskustani oikeastaan mitään. Pikku jännitys tekee vain terää.”

_DSC9012-31

_DSC9057-43

Tags: , , ,

Vastaa