Kerro vapaasti millaisia juttuja haluaisit lukea Huipun www-sivuilta? Ja Huippu kiittää!


Parempaa hiihtolomaa!

yllas-8

teksti: Huippu kuva: Anssi Sultz kuvassa: Jari Ikkelä ja Katri Salokuusi työssään

Hiihtolomakausi alkoi viime viikolla synkissä merkeissä, kun Ylläksellä tapahtui kaksi vakavaa rinneturmaa. Niistä ensimmäinen johti laskijan kuolemaan, mikä Suomen oloissa on hyvin harvinaista.

Eilen julkaistussa Lapin aluehallintaviraston rinneturvallisuuden tarkastusraportissa todettiin, ettei suorituspaikoissa ole ollut moittimista. Mistä siis kiikastaa?

Keskustelemme aiheesta hiihdonopettaja ja ski patrol -päivystäjä Jari Ikkelän kanssa. Keskustelemme yleisellä tasolla: tapahtuneisiin onnettomuuksiin liittyen Jaria sitoo vaitiolovelvollisuus. Periaatteessa hän ei mielellään kerro edes sitä, onko hän osallistunut pelastustehtäviin.

”On ollut rankkaa koko henkilökunnalle. Asianosaisille on tukipalaverit järjestetty”, Jari sanoo silti.

Nyt keskitytään siihen, ettei vastaavaa enää tapahtuisi.

Omasta näkökulmastaan Jari näkee laskettelijoiden rinnekäyttäytymisessä pari ongelmaa: ensimmäinen on liian suuri tilannenopeus.

”Ihan yleisesti pitäisi kiinnittää enemmän huomiota laskutaitoon. Suomalaiset luulevat olevansa parempia kuin ovatkaan. Taito ja nopeus eivät kohtaa.”

”Lisäksi, ja tämä perustuu kokonaan omaan filosofiaani, kypärät saattavat tuoda vääränlaista turvallisuudentunnetta.”

Jari sanoo myös, että monille etelän laskettelijoille Lapin mittasuhteet saattavat tulla yllätyksenä. Jyrkkyyttä ei ole paljoa, mutta pituus saattaa tehdä tepposet. Kahden ja puolen kilometrin rinteessä voi yllättäen loppua puhti kesken.

Nykyaikaisilla hiihtovälineillä on myös helppo tulla kovaa. Ennen vanhaan suorat sukset piti hallita, ja laskutaito oli parempi.

”Suosittelen hiihtokoulua. Nopeutta voi olla, jos taito on hallussa”, Jari painottaa.

Kaikesta huolimatta, rinnetapaturmia tapahtuu nykyisin aiempaa vähemmän. Siihen ovat vaikuttaneet varusteiden kehitys ja olosuhteet. Sesongin aikaan tunturikeskuksissa on yhtä aikaa tuhansia laskettelijoita, joista suurin osa lähtee after skihin ilman mustelmia.

Jos vahinko sattuu rinnealueella, apu on yleensä lähellä, muutaman minuutin päässä. Avunpyynnöt kulkevat yleensä hissien päivystäjiltä radiolla ensiapuun, mistä onnettomuuspaikalle lähetetään tapaturman vakavuudesta riippuen joko kelkka tai kelkka ja hoitohenkilökuntaa. Ensiavusta vastaavat aina hoitoalan ammattilaiset.

Koulutettuja ski patroleita esimerkiksi Ylläksellä on kymmenkunta. He toimivat ensisijaisesti opastajina, seisovina nopeusrajoittajina ja ystävällisinä rinnepoliiseina, mutta myös heillä on ensiapukoulutus.

Jari sanoo, että viime viikon onnettomuudet olivat kamalia. Niiden jälkeen normaalit rutiinijutut on otettu aika rauhallisesti, sellaiset kuin rannemurtumat tai jalkojen kolhut.

Siksi toisekseen, Jari itse on hyvä esimerkki siitä, että lasketteluonnettomuuksista voi selvitä. Viime vuoden helmikuussa kerroimme hänen epäonnisesta hiihtoreissustaan Andersdaltindenillä (http://huippufreeride.fi/2014/02/07/tapahtui-helpossa-paikassa/). Seurauksena oli pirstaleinen sääriluunmurtuma, jota korjattiin ruuveilla ja titaanilevyillä.

Oli epävarmaa, voisiko Jari jatkaa enää ammatissaan hiihdonopettajana. Kyllä voi.

Vastaa