Kerro vapaasti millaisia juttuja haluaisit lukea Huipun www-sivuilta? Ja Huippu kiittää!


Huippu 3/14


Huippu 3/14 on täällä! Katsaus sisältöön, olkaa hyvä:

Lumiturvallisuus-special

”Tilastojen valossa pohjois- ja itäpuolet ovat vaarallisimmat ilmansuunnat. Tänä talvena monilla alueilla myös etelä- ja länsirinteet ovat olleet ongelmallisia. Siksi useissa lumivyöryennustuksissa on varoitettu myös eteläseinistä, jotka ovat yli 1800 metrin korkeudessa. Poikkeuksena ovat olleet jyrkät, korkealla sijaitsevat eteläseinät, jotka ovat stabiloituneet auringonvalon vaikutuksen ansiosta.”

UIAGM-vuoristo-opas Jussi Muittari kertoo, millaisiin vyöryolosuhteisiin kannattaa varautua Alpeilla tänä talvena. Selvitimme myös ABS-reppujen hyötyjä ja haittoja: ”Perstuntuma on se, että varmasti löytyy laskijoita, joilla abs-reppu lisää riskinottoa. Mutta ajetaanko autolla hitaampaa silloin kun ei käytetä turvavyötä?”

Kysy Apelta –palstalla Ape selvittää syitä mitättömien pikkupaikkojen suuriin riskeihin, Eeva Mäkelä kertoo mentaalisen puolen merkityksestä turvallisessa vuorilla liikkumisessa ja Jan-Erik Blomberg paljastaa kolumnissaan, miltä tuntuu vyöryn jälkeinen pelko rinteessä.

AJ

”Totta kai kun hyppyrit on suurentuneet ja temput vaikeutuneet, niin ei ihan hirveessä kohmelossa pysty vetämään, kun muuten homma menee liian vaaralliseksi. Mutta tietysti, kun kyse on tällaisesta lajista, mun pitäis kertoa vaan ne hirveimmät bilejutut, ja sitten painetaan ne sinne lehteen.”

Titaanit kohtaavat: Kalle Leinonen tekee selvää Suomen kuumimmasta ski halfpipe -laskijasta, AJ Kemppaisesta. Kuvituksesta vastaa Teemu Heljo.

Kissoja ja ananaksia puuteritiellä

”Valhallan maastot olivat parhaat joihin olimme Kanadassa törmänneet. Oli tavallaan sääli jättää ne, Nelsonin hippitunnelma ja paikallisen Oso Negro -kahvipaahtimon maailman parhaat kahvit taakse, mutta puuteritie vei eteenpäin. Monashee-kissaoperaattori odotti pohjoisessa. Luvassa olisi tällä kertaa koko paketti – jokaisen puuterin nälkäisen laskijan unelma: täysihoito keskellä autioita, puuterilumen hautaamia vuoria.”

”Hiljaiset suomalaiset lumilautailijat” Miikka Hast, Jani Kärppä ja Antti Autti tutustuvat Brittiläisessä Kolumbiassa kissahiihtoon ja hippikulttuuriin. Autti saa roadtripillä myös turpaansa, mutta lähinnä itseltään.

Okko Raitanen 12 h

Photographer’s cut – tätä et näe laskuelokuvissa! Petri Kovalaisen kuvareportaasi paljastaa, että ennen Nipwitz-kuvauksia pro-laskija Okko Raitanen vetää ankaran punttitreenin, pänttää ympäristö- ja energiatekniikaa ja virittää anopin auton akkua.


Ylläs

”Saunan lämmityksestä vierähti vain jokunen päivä, ja keli painui pakkaselle. Samaan aikaan alkoi useita päiviä kestänyt lumisade, jonka aikana lunta satoi oikein mukavasti. Sateen jälkeen alkoi – kuten tavallista – kovat tuulet, jotka pieksivät avomaastot betoniksi, mutta hyvien pohjien ansiosta metsien suojassa oli nyt loistavat laskuolosuhteet.”

Kilpisjärven ulkopuolisen Suomen offaripaikkojen ykkönen – mene ja löydä. Teksti ja kuvat: Mikko Lampinen. Reittivinkit antaa tunturialueen lokali, Olli-Pekka Seppälä.


Real Skifi: Monofiftarista sukseen

”Erilaiset esivalmistelut ovat tempun onnistumisen kannalta erittäin tärkeitä. Toisen suksen asetteleminen reilin perään on tarkkuutta vaativaa työtä ja sitä varten onkin hyvä olettaa paralleeliaksiooman voimassaolo, jotta suksi voidaan asettaa juuri oikeaan suuntaan.”

Real Skifin pojat näyttävät miten temppu tehdään. Petri Kovalaisen tyylikäs siikkari havainnollistaa suoritusta.

Kossu

Kaikki Huipun www-sivuilla vierailleet tuntevat Jussi Koskisen ulkonäöltä. Mikä mies on pohjimmiltaan? Valloittava persoonallisuus, huipputyyppi – ja ihminen joka on osannut järjestää asiansa.

”Kun ei ole esimerkiksi ympärivuotista vuokrakämppää Suomessa tai muitakaan varsinaisia kiinteitä menoja – ja tyytyy reissuissakin elämään kohtuullisella budjetilla – niin tiukalla ja ahkeralla työnteolla kesäisin ja syksyisin on mahdollisuus saada talven rahat kasaan.”

Hiihtoon suuntautuvalla elämäntyylillä on myös kääntöpuolensa.

”Yksi auton hajoaminen Tanskaan meinasi totaalisesti romuttaa psyyken. Mutta ei siitäkään loppujen lopuksi tappioksi laskettu kuin korjaukseen uponneet koko kauden rahat, joita oli tehty kasaan edellinen puoli vuotta – niin ja se auto.”

Kossulla on meneillään 15. välivuosi insinööriopinnoista.
Kuvat: Mikko Lampinen

Randonnée-special

Ensin selvitellään kamat.

”Suurinta osaa tech-siteistä ei suositella asennettavaksi aivan leveimpiin suksiin. Leveä suksi aiheuttaa enemmän vipuvoimia, jotka voivat aiheuttaa siteiden korkkaamisen rajuissa kanttauksissa kovalla lumella. Keskeltä noin 105 – 110 mm on monelle siteelle epävirallinen suositus suksen maksimileveydeksi.”

Historia-osuudessa suomalaisen vapaalaskun pioneeri Jukka Räsänen muistelee parinkymmenen vuoden takaista freeride-gearia: ”Minä panostin aina laskemiseen kamppeiden painon uhallakin. Tykkään mieluummin laskea kunnon vehkeillä kuin lipsutella puolivillaisilla kamoilla. Tosin ennen sukset oli melkoisia neuloja, ja niillä piti osata laskea.”

UIAGM-vuoristo-opas Ode Siivonen kertoo, miten ammattilainen suunnittelee randon.

”Yleensä lasken nousun aikataulua kaavalla 1 km etäisyyttä, 15 minuuttia ja 300 metriä vertikaalia tunnissa. Tuo on leppoisa tahti, jolla matka kuitenkin taittuu. Jos on oikein hyväkuntoista sakkia ja nopeaa keliä, voi laskea 1 km, 10 minuuttia ja 500 metriä vertikaalia tunnissa.”

Lisäksi mietitään mitä randolla ja parkissa kannattaa syödä ja juoda, että suksi kulkee vakaasti. Kyytipojaksi suositellaan laimennettua mehua ripauksella suolaa.

Imagáisi

”Reitin lähtöpaikka on Lakselvbuktin kylän läheisyydessä, Djupeniin vievällä pikkutiellä. Tien varrella on hiekkakuoppatyömaa, jonka tuntumaan kannattaa jättää auto ja lähteä liikkeelle kohti Ellendal-laaksoa. Laaksoon on rakennettu lähiaikoina uusi kesätie, joka vie pienelle padolle noin kahden kilometrin päähän Djupenin tiestä. Lähestyminen on siis huomattavasti helpompaa kuin ennen, koska pientä tietä skinnaamalla välttää taistelun pusikossa.”

Oivallinen reittiopastus kevään randoille Lyngeniin.

Kebnekaise

Antte Lauhamaa ja Jaakko Posti Ruotsin korkeimmalla vuorella. Sinkissä vedetään ylös ja alas, mutta jestas kun taivas aukeaa…

”Kebnekaisella kattaukseen kuuluu ehdottomasti alueen lukemattomat kurut, jäätiköt, arktiset teräväpiirteiset huiput ja yli tuhannen metrin korkeuserot. Toivon vain, ettei alueelle tehdä muutoksia tulevaisuudessa. Se on täydellinen juuri sellaisena kuin se nyt on, ja on aina ollut”, sanoo Antte.

Hiihtoa polaariyössä

Kohti valoa. Kevätkelejä odotellessa kannattaa pitää mielessä, hetki sitten oli tosi pimeää.

”Tässä kuvareportaasissa on kauden ensimmäisen kurulaskun anatomia ja fiilikset. Vertailun vuoksi – Huipun seuraavassa numerossa lasketaan kauden viimeinen lasku yöttömässä yössä. Sanonta ’eroa kuin yöllä ja päivällä’ pitää näiden hiihtopäivien välillä täysin paikkansa”, sanoo Pohjois-Norjan kuvareportaasin tekijä Mikko Lampinen.

Engelberg

”Nyt laskemme yhden maailman parhaista laskuista. Valmiina?”

Anders Wingqvist väittää, että Engelberg on maineensa veroinen freeride-paikka. Ja onhan se!

”Ylhäällä napsautamme siteet kiinni ja jätämme japanilaisten turistien kamerat taaksemme. Oppaani näyttävät jälleen mitä Engelberg voi parhaimmillaan tarjota. Laskemme Steinberg-jäätikön suurten valkoisten kenttien yli ohittaen matkalla jyrkänteitä ja railoja. Leikittelemme Jochpassin ja Johcstockin ympäristössä, ja laskemme muutaman variaation mäestä nimeltään Süzli. Laskemme myös aliarvostettua Stand/Trübseetä. Hiihtäessämme juuri alas ränneihin jäistä järveä kohti, näen tummanruskean pienen otuksen, gemssin.”

Juttu sisältää myös 5 klassista reittivinkkiä alueen offareille.

Nordic Hooligans – making movies

”Kuvaajat yleensä vaativat hullumpia ja näyttävämpiä spotteja, mitä laskijat itse uskaltaisivat tai haluaisivat toteuttaa. Laskijat taas ehdottavat oman fiiliksen ja mieltymyksen mukaan. Yleensä lopputulos on joltain tältä väliltä.”

Tyypit kertovat laskuleffan tekemisen realiteetit. Kuvituksesta vastaa Ville-Petteri Määttä.

Miten Fred Syversen selvisi?

Fred Syversenin tahattomasta 107 metrin ennätysdropista on kulunut viisi vuotta. Miten on mahdollista, että mies on hengissä ja miten hän voi tänään? (Hyvin, tosin selkää jomottaa Strynin leirintäalueen uudella isännällä silloin tällöin.)

Sappee Finnish Open

Slopestyle-kisojen kotimainen kärkitapahtuma, kuvallinen katsaus historiasta tähän päivään.

Lisäksi mm. Loistavan valkoinen Galleria, Huippukuvat, Couleurs – värejä lumessa, Turvallisen parkkilaskun salaisuudet (hyvät varusteet, kunto ja kaatumisen taito), Faktaa kypäristä, Splitboard vs. lumikengät, Pelastakaa slopestyle (Kalle Leinosen kolumni) ja Setämiehet: ”Pertti ja tulosliuska” – eeppinen, mahdollisesti ja valitettavasti vain puolifiktiivinen kertomus suomalaisesta vapaalaskijan taistelusta kohti parempaa elämää.

Huipun voit tilata verkkokaupastamme, hintaan 38 €. Kestotilaajia lahjotaan Huipun oheistuotteilla.

Irtonumeroita myyvät mm. Akateeminen Kirjakauppa, Kalevan Prisma Tampereella (urheiluosasto), Kahvila Kauppayhtiö Rovaniemellä, Levi Market Levillä, Hello Cafe Kittilässä (Airport), Jounin kauppa Äkäslompolossa, Eight Seasons Cafe Kolarissa (rautatieasema), Oulun Kiipeilykeskus, Rukan Hankibaari ja Camu Helsingissä, hintaan 9,50 € kappale.
(HUOM! Irtonumerot saapuvat myyntiin tilausjakelua myöhemmin.)

Tilaajapalvelumme palvelee puhelinnumerossa 03 – 424 65 340 ja sähköpostissa huippu@kustantajapalvelut.fi.

Tervetuloa!

Vastaa